Search results for "517 Valtio-oppi"
showing 5 items of 5 documents
Academic capitalism challenging democratic governancePsychosocial interpretation of the logics in university work after university reform
2021
Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa keskustelua on käyty viime vuosina kasvavassa määrin, on etenkin työntekijöiden kokemusten peilaaminen laajempiin organisatorisiin k…
Koronakriisi, informaatio ja resilienssipolitiikka
2020
Globaali koronaviruspandemia on vakavin poliittista päätöksentekoa kohdannut kriisi vuosikymmeniin. Nykypolitiikassa kriiseihin vastaamista ja niistä toipumista hahmotetaan usein resilienssin käsitteen avulla, joka viittaa kriisinsietokykyyn ja kriisiä seuraavaan mukautumisprosessiin. Tässä artikkelissa koronapandemian hoitoa Suomessa arvioidaan resilienssikirjallisuuden käsitteiden avulla. Muotoilemme ”kokonaisresilienssin” viitekehyksen, jota voidaan soveltaa kriisipolitiikan empiiriseen, analyyttiseen ja normatiiviseen arviointiin. Viitekehyksen avulla tarkastelemme Suomen hallituksen keväällä 2020 soveltaman kriisinhallintalinjan piirteitä ja painotuksia. Erityisesti kiinnitämme huomiot…
Digitaalisia medioita, poliitikkojen kokemuksia ja vaaleja
2022
Pääkirjoitus 2/2022.
Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana
2020
Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuu…
Kotimaisilla kielillä julkaistu tutkimus palvelee monia
2022
Pääkirjoitus 3/2022